Tilastokeskus on julkaissut tuoreen tutkimuksen suomalaisten kotitalouksien varallisuudesta. Tutkimuksessa käsitellään vuoden 2016 nettovarallisuutta, jossa huomioidaan suomalaisten reaali- ja rahoitusvarallisuus ja niistä vähennetään velat. Reaalivarallisuutta ovat esimerkiksi asunnot, kesämökit, autot, veneet ja maat. Rahoitusvarallisuutta ovat esimerkiksi talletukset sekä rahasto- ja osakesijoitukset. Tilastokeskus päivittää tietoja kotitalouksien varallisuudesta melko harvoin, sillä edellisen kerran niitä on tilastoitu vuonna 2013.

 

Nettovarallisuus keskittyy rikkaimmalle kymmenykselle

 

Vuonna 2016 suomalaisten kotitalouksien varat ovat velkojen jälkeen olleet keskimäärin 206 600 euroa. Keskiarvossa on laskettu nettovarallisuudet yhteen, minkä jälkeen summa on jaettu kotitalouksien määrällä. Varallisuuden mediaani on lähes puolet pienempi, 107 200 euroa. Mediaani saadaan järjestämällä kaikkien suomalaisten kotitalouksien varallisuudet suuruusjärjestykseen ja valitsemalla joukon keskimmäinen luku. Se tarkoittaa sitä, että kaikki kotitaloudet, joiden varallisuus on yli 107 200 euroa, ovat vauraampia kuin puolet Suomen kotitalouksista. Mediaanivarallisuus on laskenut hieman – vuonna 2013 se oli 110 000. Lasku johtuu pääasiassa heikosta asuntojen hintakehityksestä ja asuntovelkojen kasvusta. Keskiarvovarallisuus taas on noussut.

Suomessa varallisuuden mediaanilla ja keskiarvolla on hyvin suuri ero ja se on vain kasvanut. Tämä kertoo siitä, että vauraimmilla kotitalouksilla on selkeästi eniten varallisuutta. Varallisuus onkin Suomessa keskittynyt kaikista varakkaimmalle kymmenesosalle, joka omisti vuonna 2016 noin 47 prosenttia kaikkien kotitalouksien nettovarallisuudesta. Vähävaraisin puolikas kotitalouksista omisti vain noin kuusi prosenttia kaikkien nettovarallisuudesta. Suurista varallisuuseroista kertoo myös se, että neljäsosalla kotitalouksista oli nettovarallisuutta yli 260 900 euroa ja neljäsosalla alle 10 700 euroa.

Varallisuuserot ovat suurempia kuin tuloerot. Siihen on yksinkertainen syy, sillä vanhemmat ihmiset ovat ehtineet kartuttaa omaisuutta nuoria kauemmin.  Pääomatulot jakautuvat muuta omaisuutta epätasaisemmin. Rahoitusvarat, kuten talletukset, rahasto-osuudet ja osakkeet keskittyvät niille, joilla on eniten nettovarallisuutta. Osakkeiden hinnat ovat nousseet vuodesta 2013, josta saakka rahallisuusvarallisuuden arvo on kasvanut 15 prosenttia. Asuntojen ja muun reaaliomaisuuden hinnat taas ovat jämähtäneet lähes paikoilleen.

 

Asunto on usein suurin omistus

 

Asunto on tyypillisesti suomalaisen kotitalouden suurin varallisuuserä. Asunnot muodostivat noin puolet kaikkien kotitalouksien varallisuudesta vuonna 2016. Yleisimmin omistettu varallisuus oli rahatalletukset. Kotitalouksista 73 prosentilla oli kulkuvälineitä, 66 prosentilla oma asunto ja 41 prosentilla pörssiosakkeita ja suoria rahastosijoituksia. Melko luonnollisesti varakkaimpia suomalaisia ovat 65-74-vuotiaiden kotitaloudet. Pitkän iän myötä lainoja on saatu maksettua hyvin pois ja omaisuutta on ehtinyt kertyä.

Suomalaisella kotitaloudella on tyypillisesti myös velkaa ja monilla sen määrä ylittää vuositulot reippaasti. Vuonna 2016 velkaa oli lähes kolmella kotitaloudella viidestä. Noin 18 prosentilla kotitalouksista velan määrä oli yli kolminkertainen verrattuna talouden vuosituloihin. Asuntovelka on suurimpia velkaeriä. Oman asunnon nettoarvo, eli asunnon arvo vähennettynä asuntovelan määrällä on pienentynyt tai polkenut paikallaan vuosina 2009 - 2016. Tämä johtuu asuntojen heikosta hintakehityksestä ja siitä, että asuntovelkaa otetaan entistä enemmän.

 

Lähteet:

Finanssivalvonta
Yle
Helsingin Sanomat